Espoon Ympäristölautakunnan kevätkausi 2018

Kevätkauden aikana käsittelimme jokaisessa kokouksessa erilaisia ympäristölupiin liittyviä asioita ja annoimme lausuntoja mm. Uudenmaan ELY-keskukselle ja aluehallintovirastolle. Sen lisäksi aiheina oli erilaisia raportteja vuonna 2017 toteutetuista asioista, kuten esim. valvontaohjelman toteutuminen, nitraattiasetuksen valvonta, vesiensuojelun toimenpideohjelman toteutuminen, Espoon vesistötutkimus, Espoon maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta, Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta, Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa vuosina 2012-2017. Näiden lisäksi käsittelimme seuraavia laajempia asioita:

Tammikuun kokous:

  • Ympäristölautakunnan vuoden 2018 käyttösuunnitelman hyväksyminen ja toimintasuunnitelman tarkistaminen. Käytännössä tämä pohjautuu vuoden 2018 hyväksyttyyn talousarvioon eikä sitä lautakuntakäsittelyssä muutettu.

Helmikuun kokous:

  • Käsittelyssä oli valtuustokysymys: ”mikromuovit – ekologinen ja terveydellinen vaaratekijä”. Asiasta käytiin pitkä keskustelu siitä mitä Espoossa voitaisiin tehdä mikromuovien vähentämisen eteen. Kunnallisella tasolla tapoja ovat mm. materiaalivalinnat, puhtaanapito, jätehuolto ja joukkoliikenteen kehittäminen. Espoon omassa toiminnassa muovin käyttöä on rajoitettu, ja muovia käytetään vain sellaisessa tarkoituksenmukaisessa toiminnassa, missä se on välttämätöntä. Kaupungin työvaatteissa on siirrytty mahdollisuuksien mukaan muihin kuin Goretex- tai fleecevaatteisiin, joiden tiedetään olevan merkittäviä mikromuovien lähteitä. Samoin kunnossapitotyössä muovinkäyttöä on pyritty vähentämään mm. harventamalla roskapussien vaihtoväliä ja pakkausmateriaalien valinnalla. Talousvesien osalta HSY antoi tammikuussa oman lausuntonsa, jossa todetaan, ettei mikromuoveja määritetä talousvedestä koska nykyisten riskinarvioiden perusteella raja-arvojen ylittävää terveysvaaraa ei ole tunnistettu.
  • Käsittelimme lisäksi kaupungin lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta Suomen meriympäristöntila 2018.

Maaliskuun kokous:

  • Käsittelyssä oli valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi. Pitkäjärven ongelmana ovat olleet rehevöityminen ja siitä seuraavat happikadot ja leväkukinnat. Järven tilaan vaikuttavat maatalous, hulevedet, sekä haja-asutusalueen jätevedet. Pitkäjärvelle on tehty useita kunnostussuunnitelmia vuodesta 1971 lähtien. Järveä on hapetettu ja ilmastettu talvisin jo 1975-1987. Talvihapetusta on jatkettu vuodesta 1997 alkaen ja 1999 alkaen hapetettu tehostetusti myös kesäisin. Hapetuksen lisäksi Pitkäjärvellä on toteutettu kunnostustoimenpiteenä hoitokalastusta säännöllisesti vuodesta 1997 alkaen. Nämä vuosikymmenten aikana tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet Pitkäjärven tilan stabiilina, mutta merkittävää paranemista ei ole tapahtunut. Tänä vuonna ympäristökeskus tulee laatimaan Pitkäjärvelle uuden kunnostussuunnitelman vuosille 2018-2027, jossa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.

Huhtikuun kokous:

  • Luonnonsuojelualueen perustaminen Monikonpuron arvokkaalle virtavesikohteelle. Espoon kaupunki esittää Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle 4,7 ha kokoisen luonnonsuojelualueen perustamista Espoon kaupungin omistuksessa olevaan Monikonpuron arvokkaaseen purolaaksoon. Suojeluperusteet: Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro, joka kulkee alajuoksullaan hyvinkin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, on tällä alueella vielä varsin kaunis ja luonnontilainen.

Purouoma mutkittelee alueella paikoin hyvin voimakkaasti. Uomassa on paikoin runsaasti puuainesta, joka aiheuttaa mm. syviä virtauksen muodostamia kuoppia monipuolistaen puron tarjoamia elinympäristöjä. Vesisammalia kasvaa runsaana erityisesti koskipaikkojen kivissä ja puro tulvii osin alueella luontaisesti. Monikonpuro virtaa arvokkaan Lintuvaara-Monikon kallioalueen välitse ja paikoin purolaakso on jyrkkäpiirteinen. Alueen kasvillisuus on monikerroksista kuusivaltaista, lehtomaista sekametsää sekä rehevää lehtoa. Paikoin puusto on myös lehtipuuvaltaista, harmaaleppien, haapojen, koivujen ja raitojen muodostamaa varhaisemman kehitysvaiheen lehtoa, sekä mm. entisen sähkölinjan alueella tiheää pensaikkoa, joka kehittyy vähitellen ympäröivän vanhan metsän kaltaiseksi. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy monin paikoin hyvin runsaasti, ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita.

Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm. metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara on alueella säännöllinen talvehtijavieras. Monikonpurolaakso on lisäksi arvokas ekologinen yhteys, jota voivat käyttää niin kudulle vaeltava meritaimen kuin muutkin vesieliöt sekä maalla kulkevat hirvieläimet ja latvustoissa liikkuva liito-oravakin.

Toukokuun kokous:

  • Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022. Toimintasuunnitelma on valmistunut yhteistyönä kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen, rakennusvalvonnan sekä ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Suunnitelma on laadittu syksyllä 2017 valmistuneen Espoon ja Kauniaisten kaupunkien meluselvityksen pohjalta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällä valtuustokaudella Ympäristölautakunnassa jouduttiin äänestämään jostain asiasta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan esitettiin lisättäväksi kohta: ”Matalampien ajonopeuksien edistämismahdollisuuksien selvittäminen. Selvitetään mahdollisuudet alentaa ajonopeuksia ja alentamisen mahdolliset vaikutukset liikenteen aiheuttamaan melutasoon. Ajonopeuksilla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen, melutasoon sekä ilmanlaatuun. Alemmat nopeudet johtavat tasaisempaan ajotapaan, mikä vähentää mm. kiihdytyksistä ja jarrutuksista aiheutuvaa melua.” Olin esitystä vastaan koska mielestäni samoihin vaikutuksiin päästäisiin jo nykyisten rajoitusten noudattamisella. Mahdollisten uusien rajoitusten aikaansaaminen ei lopulta tuo haluttuja vaikutuksia. Äänestyksen jälkeen esitys hylättiin eikä sitä lisätty suunnitelmaan.
    • Espoon meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet ovat:
      • Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattaminen
      • Asuinalueiden melunkestävyyden parantaminen
      • Vähämeluisemman teknologian käyttöönoton edistäminen
      • Sähköiseen joukkoliikenteeseen pyrkiminen
      • Siirtyminen kohti älykästä liikenteenohjausta
      • Meluntorjuntatyön tietojen ylläpito ja viestintä

Viisivuotiskaudella 2018-2022 Espoo pyrkii toteuttamaan seuraavat meluntorjunnan toimenpiteet:

1) Meluesteiden rakentaminen seuraaviin kohteisiin, jotka ovat pääasiassa valtion maanteitä:

    • Espoonväylän pohjoispää
    • Turunväylä (vt1) välillä Tuomarila-Nihtisilta
    • Kauklahdenväylä Hansatien kohdalla
    • Kauklahdenväylä Tillinmäen kohdalla
    • Kehä I Laajalahden kohdalla
    • Kehä I Keilaniemi
    • Kaitaantie
    • Kehä III Espoonkartanon kohdalla

2) Edistetään hiljaisuuden säilymistä alueilla, jotka kaupunkilaiset kokivat hiljaisiksi Espoon hiljaisten alueiden selvityksessä vuonna 2016

3) Sähköbussiliikenteen edistäminen

4) Raideliikennehankkeiden edistäminen Espoossa aloittamalla Raide-Jokerin ja Länsimetron jatkeen toteuttaminen

5) Edistetään hiljaisia liikkumismuotoja hankkimalla kaupunkipyöräjärjestelmä metron vyöhykkeelle ja Leppävaaraan

6) Parannetaan sähköautojen latausverkkoa

7) Viestitään kaupungin meluntorjuntatoimista, melulähteistä sekä omatoimisesta meluntorjunnasta

8) Parannetaan kaupunkilaisten tietämystä meluasioista

9) Asiantuntijoiden kouluttaminen

Toimenpiteiden toteutuessa melulle altistuvien määrä vähenee siitä huolimatta, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä joudutaan rakentamaan myös melun kannalta epäedullisille alueille. Toimenpiteet mahdollistavat myös vähemmän melua tuottavien kaupunkipyörien, sähkökäyttöisten henkilöautojen ja bussien käytön sekä lisäävät raideliikenteen osuutta joukkoliikenteessä.

Kesäkuun kokous:

  • Saimme tiedoksi Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2019-2021. Tähän liittyen lautakunta käy keskustelun keskeisimmistä toimintaympäristön ilmiöistä ja muutosten vaikutuksista ympäristökeskuksen toimintaan vuosina 2019 – 2021. Espoo-tarina sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaiset linjaukset ja hyötytavoitteet ohjaavat kehysvalmistelua. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan siten, että valtuuston asettamat TATU-tavoitteet saavutetaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Vuoden 2019 kehyksen ja talousarvion valmistelussa käytetään PATU-palvelutuotteiden suoritemääriä ja -kustannuksia koskevia tietoja. Käytännössä liikkumavara on lähes olematon. Viime syksynä saimme kuitenkin uuden limnologin viran lisättyä talousarvioon, joten täysin lukkoon lyöty tilanne ei tässä vaiheessa ole.

Tästä on hyvä jatkaa elokuussa.

Please follow and like us: